Miten TR-mittaus tehdään ja kuinka usein se pitää tehdä?

Mikä TR-mittaus oikeastaan on?

TR tulee sanasta talonrakennus. TR-mittaus tarkoittaa sitä, että työmaa kierretään läpi ja jokainen havainto merkitään joko oikeaksi tai vääräksi. Ei arvosanoja, ei sanallisia arvioita, vain kaksi vaihtoehtoa.

Havainnoista lasketaan TR-taso prosentteina. Se kertoo, kuinka suuri osa työmaan asioista oli mittaushetkellä kunnossa.

Menetelmä on ollut käytössä 1990-luvun puolivälistä asti, ja se on yleisessä käytössä myös työsuojelutarkastajilla. Maa- ja vesirakennustyömailla vastaava menetelmä on MVR-mittari.

Kuinka usein TR-mittaus pitää tehdä?

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009, 16 §) edellyttää, että työmaalla tehdään työn aikana vähintään kerran viikossa kunnossapitotarkastus.

TR-mittaus ei siis sinänsä ole nimeltä mainittuna laissa, mutta se on vakiintunut tapa hoitaa tuo viikoittainen tarkastus. Näin toteaa myös Työsuojeluhallinto, jonka sivuilta löytyvät myös mittauksen viralliset arviointikriteerit.

Käytännössä vastaus kysymykseen "kuinka usein" on siis yksinkertainen:

Kerran viikossa, koko työmaan ajan.

Muutama tarkennus:

• Mittaus tehdään koko sen ajan, kun työmaalla tehdään työtä. Ei vain silloin, kun on aikaa.
• Tarkastus koskee koko yhteistä työmaa-aluetta, myös aliurakoitsijoiden työkohteita.
• Viikoittainen kierros ei korvaa erillisiä tarkastuksia, kuten telineiden käyttöönottotarkastusta tai koneiden määräaikaistarkastuksia.
• Tarkastukset on dokumentoitava. Suullinen "katottiin ne" ei riitä, jos työsuojelutarkastaja kysyy.

Moni työmaa tekee kierroksen samana viikonpäivänä, esimerkiksi torstaiaamuna. Kiinteä rytmi on paras tapa varmistaa, ettei mittaus jää viikolla väliin.

Seitsemän osa-aluetta

TR-mittauksessa havainnoidaan seitsemää osa-aluetta:

1. Työskentely eli suojainten käyttö ja riskinotto

2. Telineet, kulkusillat ja tikkaat

3. Koneet ja välineet

4. Putoamissuojaus

5. Sähkö ja valaistus

6. Järjestys ja jätehuolto

7. Pölyisyys

Työskentelystä tehdään yksi havainto jokaisesta työmaalla olevasta henkilöstä. Muista osa-alueista havainto tehdään jokaisesta erillisestä kohteesta, kuten yksittäisestä telineestä, koneesta tai kaiteesta.

Pölyisyys lisättiin havainnoitaviin asioihin vuonna 2010. Jos työmaalla on vielä käytössä vanha lomake, kannattaa tarkistaa, että kaikki seitsemän osa-aluetta ovat mukana. Voimassa oleva TR-mittari 2010 -lomake arviointikriteereineen löytyy Työsuojeluhallinnon sivuilta.

Näin mittaus tehdään käytännössä

1. Sovi kierros ja ota työntekijöiden edustaja mukaan. Mittauksen tekee yleensä työnjohto, ja työntekijöiden edustajalla, esimerkiksi työsuojeluvaltuutetulla, on oikeus osallistua TR-mittauksella tehtävään kunnossapitotarkastukseen. Kahden silmäparin kierros on myös tarkempi ja vähemmän kiistanalainen kuin yhden.

2. Kierrä koko työmaa, ei vain helppoja paikkoja. Jaa työmaa havaintoalueisiin ja käy ne kaikki läpi samassa järjestyksessä joka viikko. Kellari ja ullakko kuuluvat kierrokseen siinä missä sisäänkäynti.

3. Merkitse havainnot oikein tai väärin. Arvio tehdään silmämääräisesti: täyttyykö turvallisuusvaatimus vai ei. Välimuotoja ei ole. Tämä on menetelmän vahvuus, koska tulokset ovat vertailukelpoisia työmaalta toiselle.

4. Kirjaa väärin-havainnosta riittävät tiedot. Mikä oli väärin, missä kohtaa työmaata ja kuka korjaa. Valokuva säästää monta riviä selitystä.

5. Korjaa välitön vaara heti. Jos putoamissuojaus puuttuu, sitä ei merkitä muistiin ja jatketa kierrosta. Se korjataan siinä paikassa.

6. Laske TR-taso ja jaa tulos. Tulos kannattaa käydä läpi porukan kanssa, ei arkistoida hiljaisuudessa.

7. Tarkista seuraavalla kierroksella, korjattiinko. Tämä on se kohta, joka useimmiten jää tekemättä.

Näin TR-taso lasketaan

Laskukaava on yksinkertainen:

TR-taso = oikein-havainnot / kaikki havainnot × 100

Esimerkki työmaalta, jossa kierroksella kertyi 180 havaintoa:

168 / 180 × 100 = 93,3 %

Työmaan TR-taso on siis 93,3 %. Suomessa hyvänä tasona pidetään yleisesti yli 90 prosenttia, ja monella isolla toimijalla on oma tavoitetaso, joka ylittää sen.

Yksittäinen prosenttiluku ei kuitenkaan ole se tärkein asia. Tärkeämpää on, mistä osa-alueesta väärin-havainnot tulevat ja toistuvatko ne viikosta toiseen. Esimerkkityömaalla neljä väärin-havaintoa putoamissuojauksesta on isompi asia kuin koko 93,3 prosentin luku.

Yleisimmät virheet TR-mittauksessa

• Mittaus tehdään paperilla ja jää sinne. Havainto ilman vastuuhenkilöä ja määräaikaa ei korjaa mitään.
• Kierretään vain se osa työmaasta, joka on kunnossa. Prosentti näyttää hyvältä, mutta luku on tyhjä.
• Väärin-havaintoa ei kirjata, koska "se korjataan kohta". Silloin tieto toistuvasta ongelmasta ei kerry mihinkään.
• Tulosta ei kerrota kenellekään. Mittari, jota kukaan ei näe, ei ohjaa tekemistä.
• Tavoitellaan prosenttia eikä turvallisuutta. Jos mittaajaa kiinnostaa vain luku, havainnointi alkaa lipsua siihen suuntaan.

Miksi mittaus kannattaa tehdä puhelimella

Paperilomake vaatii kolme työvaihetta: kierros, puhtaaksikirjoitus ja arkistointi. Kaksi viimeistä jäävät helposti tekemättä.

Sähköisessä mittauksessa:

• merkinnät tehdään kierroksen aikana, joten erillistä puhtaaksikirjoitusta ei tarvita
• TR-taso laskeutuu automaattisesti, eikä prosenttia tarvitse laskea käsin
• väärin-havainnolle voi liittää kuvan ja nimetä vastuuhenkilön heti
• tulokset kertyvät historiaksi, josta näkee, paraneeko taso vai ei
• raportti on valmiina silloin, kun tilaaja tai työsuojelutarkastaja sitä pyytää

Lue lisää

• Työsuojeluhallinto: TR-mittari
• TR-mittari 2010 -lomake (pdf)
• TR-mittauksen viranomaistulkinnat (pdf)

Lopuksi

TR-mittaus on yksinkertainen menetelmä: kierrä työmaa, merkitse oikein tai väärin, laske prosentti ja korjaa puutteet.

Vaikeaa siitä tekee vain se, että se pitää tehdä joka viikko, myös kiireisellä viikolla. Juuri kiireisellä viikolla sitä yleensä eniten tarvitaan.

Raksa360:n turvallisuus ja TR-mittari -osiossa mittauksen tekee puhelimella työmaalla, ja raportti syntyy samalla kierroksella.

Turvallisuus ei parane mittaamalla. Se paranee, kun mittauksen havainnot korjataan.